Viisaita ajatuksia Elämän voimat -seminaarissa

Suomen logoterapiayhdistyksen seminaari Elämän voimat pidettiin 19.11.2022 Tampereella.

Lämminhenkisessä syysseminaarissa kuultiin viisaita ajatuksia monesta tärkeästä näkökulmasta: mukana oli niin käytännönläheisiä näkökulmia kuin pohdiskelevampia filosofisia näkökulmia elämän erilaisiin voimiin.

 

Logofilosofian tulisi saada jalansijaa päiväkodeissa

Varhaiskasvatuksen opettaja Päivi Veistiö puhui alustuksessaan siitä, kuinka logofilosofialla voi saada elämänvoimaa lapsien kanssa toimimiseen. Päivin käytännönläheinen esitys kuvasi sitä, miten varhaiskasvatus on yksi tärkeä ala, jonne logofilosofian tulisi saada jalansijaa.

Kasvattajalla on suuri vastuu siitä, millä ajatuksella päiväkodeissa ollaan ja toimitaan. Kasvattajan omat ennakkoluulot eivät saisi liiallisesti vaikuttaa vuorovaikutukseen lapsen kanssa: tärkeää on, että kasvattaja on lapselle läsnä myös vaikeissa tilanteissa. Päivi Veistiö kuvasi kauniisti sitä, miten hiekkakakun tuominen on lapselta rakkauden teko aikuiselle, ja aikuisen pitää muistaa kiittää ja olla iloinen hiekkakakusta. Kun lapsi auttaa toista, häntä pitää kehua ja kiittää. Kun lapsi itkee, hänestä pitää välittää. On tärkeää, että lapsi saa päiväkodissa tunteen siitä, että hän on ainutlaatuinen ja häntä tarvitaan.

Alzheimer-potilaiden omaisten ryhmässä voimaannutaan

Toimittaja, kirjailija Hanna Jensen kertoi siitä, kuinka Alzheimer-potilaiden omaisten logoterapeuttisessa vertaistukiryhmässä ihmiset voivat antaa toisilleen elämän voimia lahjaksi. Alzheimer on koko perheen sairaus ja logoterapeuttisesta näkökulmasta omaisen on mahdollisuus valita oma asenne koko perheen sairautta kohtaan. Tilanteen voi rajata ja käsitellä asiaa siten, että kaikilla perheenjäsenillä ei ole sairautta, vaikka sairaus vaikuttaakin koko perheessä.

Vertaistukiryhmästä saa emotionaalista voimaa. Ryhmä voi tuoda omaisille rohkaisua ja iloa kokemusten jakamisen kautta. Ryhmässä voidaan tehdä logoterapeuttinen näkökulman muutos ja positiivisuutta voidaan harjoitella yhdessä. Ryhmän vetäjän roolina on luotsata matkan suuntaa ja olla kiinnostunut, mitä tilanteissa tapahtuu. Alzheimer-potilaiden vertaistukiryhmissä voidaan tehdä ihan tavallisia asioita: voidaan puhua huumorista, elokuvista, musiikista ja näin suunnata ajatukset välillä pois sairaudesta. On hyvä muistaa myös Viktor Franklin sanat: ”Toisen ihmisen hoitaminen on suuri inhimillinen teko”.

Kannattaako tavoitella onnea vai ykseyttä?

Työelämäprofessori Pekka Sauri puhui alustuksessaan onnen tavoittelusta, elämän tarkoituksesta, todellisuuden tavoittelusta ja ykseydestä. Hän puhui myös ylimaallisuuden ja pyhyyden kokemuksista, joiden tulee olla mahdollisia kaikille, myös jumalattomille – ja näinhän ne ovatkin: merkitykset syntyvät ihmisten henkilökohtaisissa kokemuksissa.

Sauri avasi ajatustaan siitä, että kestävä onni on sittenkin mahdollista saavuttaa, se vaan onkin toisenlainen kokemus, kuin hän on aiemmin ajatellut. Todellisuuden rakentaminen on yksilön kokemus, mutta se rakentuu erillisestä yhteiseksi kokemukseksi kielen ja kommunikaation avulla. Totuus rakentuu Saurin mukaan jatkuvissa neuvotteluissa, ja todellisuuden peruselementti on yhteys. Hänen mukaansa myös pyhyyden tai ylimaallisuuden kokemus edellyttää yhteyttä.

Ennenkokematon ykseys on ylimaallista, ja ennenkokematon avaa uusia mahdollisuuksia uusille ennenkokemattomuuksille. Ykseyden kokemus voi siis jatkua, ja kommunikaatio on portti ykseyteen. Pekka Sauri kehotti ihmisiä puhumaan totta ja katsomaan sen jälkeen, mitä tapahtuu: toinen voi vastata samalla tavalla. Kestävä onni löytyy hänen mukaansa kommunikaatiosta, joka tuo minuudet ykseyteen ja joka kiteytyy rakkauteen.

Mitä on eettisyys elämän voimana?

Filosofian tohtori, diplomilogoterapeutti Leena Kakkori sanoi, että logoterapian erityispiirre on se, että se on eettinen psykoterapian muoto. Hän kertoi hyve-etiikasta, velvollisuusetiikasta ja seurausetiikasta. Kakkori kertoi myös huolen etiikasta, joka on paitsi toisista ihmisistä huolehtimista, myös itsestä huolehtimista.

Viktor Frankl puhuu runsaasti arvoista, korkeammista arvoista ja ontologiasta, eli olevaisuusopista. Frankl päätyy pohdinnassaan siihen, että ihmisyys on ainutlaatuista, tilannesidonnaista ja että siihen kuuluu tahdon vapaus. Arvot ovat yliaistillisia, niihin ei ole pääsyä, mutta niitä voi filosofoida. Franklin mukaan arvot ja eettisyys siirtyvät ihmisen arkiseen olemiseen: tekeminen, kokeminen ja asennoituminen eivät ole arvoja, mutta niiden sisällöt ovat. Siispä tarkoituksenmukaisen tekemisen kautta voi päästä takaisin elämään vaikeissakin tilanteissa.

Ihmiset ovat ainutlaatuisia ja heillä on hyvin erilaisia maailmankatsomuksia. Kakkori sanoi, että ihmistyössä filosofiset teoriat pidetään taustalla, kun kohdataan ihmisiä. Erilaisten ihmisten maailmankatsomukset tulevat esille arkisen keskustelun kautta. Franklin suhteen Kakkori muistutti, että hänen teorioitaan pitää tarkastella myös kriittisesti: maailma on muuttunut Franklin ajoista. Nykyään on laajempi käsitys esimerkiksi sukupuolisuudesta tai seksuaalisuudesta, jopa työn tekemisen merkityksestä.

Logofilosofiset polut voiman lähteille

Logoterapiayhdistyksen hallituksen puheenjohtaja, logoterapeutti Arja Vainio puhui siitä, kuinka elämän voima voi kadota monesta eri syystä. Takaisin voiman lähteelle on kuitenkin mahdollista palata ja hukassa oleva tarkoitus on löydettävissä ihmisestä itsestään. Aina voi kysyä: ”Mitä haluan antaa tähän maailmaan?”. Ihmisellä on tahto tarkoitukseen, vapaus ja vastuu valita, eettinen omatunto sekä hengen uhmavoima.

Voimattoman vastaus ei löydy itseen käpertymällä. Kuten Frankl sanoo, elämän tarkoitus löytyy maailmasta. Ihminen ei pelkästään synny, vaan hän kasvaa koko ajan. Polku onnen, ilon ja voiman lähteelle kulkee itsemme ulkopuolella. Ainutkertainen ei ole sama kuin täydellinen, ja epätäydellisyyskin kuuluu ainutkertaisuuteen. Elämä koostuu myös virheistä ja suruista, ja siitä syntyy elämän kauneus.

Vainio kertoi huomanneensa logoterapian kautta, että sitä isoa tarkoitusta ei tarvitse etsiä, vaan juuri tässä ja nyt on se hetken tarkoitus ja näistä hetkien tarkoituksista koostuu koko elämän tarkoitus. Vaikeissa tilanteissa voi ottaa hengen uhmavoiman käyttöön. Vainio kertoi myös selviytymisen konkreettisista voimavaroista, joita ovat mm. uskomukset, uskonto, filosofia ja elämänarvot. Niihin kuuluu myös itku, nauru, luonto ja taide-elämykset. Samoin perhe, ystävät, työ sekä avun antaminen ja sen saaminen ovat tärkeitä. Pitää muistaa myös mielikuvitus, intuitio ja unet – ja tiedonkeruu, ongelmanratkaisu ja sisäinen puhe. Lisäksi tärkeää on aina myös liikunta, rentoutuminen ja lepo.

Vainio muistutti, että niin kauan kuin elämää riittää, sen suuntaa voi kääntää. Vaikka aurinkoa ei näkyisikään, se on kuitenkin aina olemassa.

Eila Vähäkuopus logoterapiaohjaaja TFK