Suomen logoterapiayhdistys

ELÄMÄN TARKOITUSTA ETSIMÄSSÄ – YHDISTYKSEN ALKUTAIVAL 1991-2001

Suomen logoterapiayhdistys ry täyttää 30 vuotta vuonna 2021. Pirjo Möller on kirjannut muistiin yhdistyksen kymmenen ensimmäisen vuoden tapahtumat. Tästä artikkelista on julkaistu hieman lyhennetty versio Fikkarin kesäkuun numerossa 2/2021.

  1. Johdanto – logoterapiaa ennen yhdistystä

Suomen logoterapiayhdistyksen ry perustava kokous pidettiin 19.10.1991 Muurlan Evankelisella Opistolla. Yhdistystä oli yritetty perustaa jo kahteen otteeseen aieminkin, mutta sen käynnistyminen ei toteutunut eikä sitä aiemmin rekisteröity. Koettiin erimielisyyksiä siitä, ketkä olisivat kelpoisia yhdistyksen jäseniksi ja suunnitelmat olivat rauenneet.
Alan artikkeleita, kursseja ja koulutusta oli jossain määrin 1970-luvulta alkaen ja kirjallisuuttakin saatiin. Vuonna 1970 julkaistiin ruotsiksi ja 1978 suomeksi ensimmäisenä prof. Viktor E. Franklin Ihmisyyden rajalla -teos. Tosin ensimmäinen Franklin artikkeli oli ilmestynyt suomeksi jo vuonna 1963 WSOY:ltä kokoomateoksessa Miten jaksamme elää.

Logoterapia-aiheisia artikkeleita ja erillisiä luentojakin olivat omilla ammattialoillaan tuottaneet 1970-1980 -luvuilla ainakin psykologi Helka Makkonen, sosiaalityöntekijä Anneli Hämäläinen, psykiatri Aira Laihinen, psykologi Eeva Valo sekä lääkäri Heimo Langinvainio. Tampereen seudulla oli joukko sairaalasielunhoitajia pitänyt keskinäistä logoterapian opintopiiriä. Siellä mukana olivat ainakin Esa Fabrin, Vesa Fabrin, Erkki Nieminen, Lauri Hirvonen sekä Margit Nyman. Tunnettu luennoitsija, TT, sairaalasielunhoitaja, terapeutti Erik Ewalds välitti myös Franklin ajatuksia omassa työssään.

Vapaa evankeliumisäätiö oli suunnitellut jo 1960-luvulla Franklin kutsumista Suomeen, mutta tämä ei toteutunut. Tiettävästi ensimmäinen ulkomaisin voimin pidetty logoterapiakurssi järjestettiin kuitenkin juuri Vapaan evankeliumisäätiön toimesta ja Franklin suosittelemana berliiniläisen pastori Günter Funken pitämänä 1980 Kiskon Bergvikissä. Sitä seurasivat sitten prof. Viktor E. Franklin vierailu Raamattuopistolla Kauniaisissa sekä Helsingin Yliopistolla 1981 sekä tri Elisabeth Lukasin ja Funken yhteinen kurssi Turun kesäyliopistossa 1984 sekä Funken ja Alfried Länglen kurssi Bergvikissä 1985. Tri Elisabeth Lukas piti yksin kurssit Bergvikissä 1989, Imatran kesäyliopistossa 1990 ja Muurlan Evankelisella Opistolla 1991. Seuraavana vuonna vuorossa oli jälleen Imatran kesäyliopisto, vuonna 1993 Muurlan opisto, 1994 ja 1997 Imatran kesäyliopisto ja viimeisenä Suomen kurssinaan Lukas piti kurssin 1999 Muurlassa.

  1. Yhdistyksen perustaminen

Yhdistyksen perustaminen sai uutta puhtia, kun Lukasin Muurlan kurssilla kohtasi joukko henkilöitä, jotka olivat osallistuneet hänen aiempiin kursseihinsa Bergvikissä ja/tai Imatralla. Lukas kannusti meitä perustamaan oman kansallisen yhdistyksemme logoterapian tunnetuksi tekemiseksi. Erityisesti liikkeellepanevana hahmona ja käytännön toimijana oli konsultti ja jääkiekkomies Seppo Helle, joka hoiti sääntöjen laatimisen. Pirjo Möller kutsui perustavan kokouksen koolle Muurlan evankeliselle opistolle. Kutsu postitettiin kaikille niille, joiden tavalla tai toisella tiedettiin olevan logoterapiasta kiinnostuneita.

Perustavaan kokoukseen 19.10.1991 saapui 21 henkilöä:
Matti ja Raija-Leena Stén, Seppo Helle, Heikki ja Leena Pystynen, Jaana Venkula (Sténien kutsumana), Eila Turunen-Horste, Gunnar Horste, Aira Laihinen, Leena Ritvos, Tuula Katainen, Anja Grönros, Timo Myllykangas, Eeva Mustikkamäki, Eeva Valo, Helka Makkonen, Mervi Mattila, Anne Nevalainen, Anita Lohvansuu, Maija Laurén ja Pirjo Möller.

Perustavan kokouksen puheenjohtajana toimi tekn.lis. Matti Stén Ruokolahdelta ja sihteerinä rehtori Pirjo Möller Muurlasta. Kokous päätti perustaa yhdistyksen ja hakea sille rekisteröintiä. Se hyväksyi säännöt ja valitsi yhdistykselle toimihenkilöt. Yhdistyksen kotipaikaksi päätettiin Helsinki.

Ensimmäiseen hallitukseen kokous valitsi
puheenjohtajaksi YTL Jaana Venkulan Helsingistä, (varapj Timo Myllykangas Helsingistä)
ja jäseniksi varajäsenineen seuraavat henkilöt
Konsultti Seppo Helle Tampereelta (pastori Lauri Hirvonen Tampereelta)
Psykologi Tuula Katainen Imatralta (psykologi Sinikka Peltonen Imatralta)
Psykologi Helka Makkonen Helsingistä (lehtori Anja Grönros Helsingistä)
Rehtori Pirjo Möller Muurlasta (sosiaalityöntekijä Anneli Hämäläinen Turusta)
Kouluttaja Timo Myllykangas Helsingistä (Leila Peiponen Helsingistä)
ATK-laatupäällikkö Leena Pystynen Espoosta (musiikinopettaja Heikki Pystynen Espoosta)
Psykologi Raija-Leena Stén Ruokolahdelta (tekniikan lis. Matti Stén Ruokolahdelta)
Sosiaalityöntekijä Liisa Sutinen Raisiosta (psykiatri Mervi Mattila Helsingistä)

Hallitus valitsi varapuheenjohtajaksi Timo Myllykankaan ja sihteeri-talouden-hoitajaksi Pirjo Möllerin.

Yhdistyksen säännöt hyväksyttiin ja yhdistys merkittiin yhdistysrekisteriin 20.01.1992 rekisterinumerolla 160026.

  1. Yhdistyksen tarkoitus

Sääntöjen mukaan yhdistyksen tarkoituksena on edistää maassamme logoterapeuttista tutkimus-, opetus- ja opiskelutoimintaa sekä logoterapian käyttöä, analysoida, kehittää ja tehdä tunnetuksi logoterapian teoreettisia perusteita ja käytännön terapiamuotoja sekä tukea yhdistyksen jäseniä näissä pyrkimyksissä.
Tarkoituksena on lisäksi ideoida ja koordinoida maassamme pidettäviä logoterapiaa käsitteleviä tapahtumia, toimia logoterapiaa käyttävien ja siitä kiinnostuneiden kansalaisten yhdysjärjestönä sekä edistää ja tukea logoterapian harrastusta myönteisenä elämänkatsomuksena.
Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys järjestää logoterapiaa käsitteleviä ja siihen liittyviä yleisiä koulutustilaisuuksia, tekee aloitteita logoterapian tieteellisen opiskelu- ja tutkimusmahdollisuuksien sekä kokeilutoiminnan luomiseksi maassamme hyödyntäen logoterapian kansainvälistä tietämystä, tuottaa ulkomailta logoterapiaa käsittelevää kirjallisuutta sekä kääntää ja käännättää sitä.

Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys myös luo yhteyksiä tieteellisiin ja muihin sellaisiin kotimaisiin ja ulkomaisiin järjestöihin ja laitoksiin, joiden ajattelutavat ovat lähellä logoterapian perusperiaatteita.
Toimintansa tunnetuksi tekemiseksi yhdistys harjoittaa sekä sisäistä että ulkoista tiedotustoimintaa, ylläpitää yhteyksiä tiedotusvälineisiin sekä kehittää omia tiedottamisen tapoja.

Toimintansa tueksi yhdistys kerää jäsenmaksuja, hankkii avustuksia ja ottaa vastaan lahjoituksia.
Yhdistyksen sääntöjä muutettiin vuosikokouksessa 2001, jolloin mm. päätettiin pienentää hallituksen kokoonpanoa ja mahdollistaa rekisteröimättömien alueellisten alayhdistysten perustaminen Suomen logoterapiayhdistyksen yhteyteen. Itäsuomalaiset ennättivätkin jo perustaa oman alueyhdistyksensä.

  1. Toimihenkilöt

Perustavassa kokouksessa puheenjohtajaksi valittu Jaana Venkula pyysi eroa puheenjohtajan tehtävistä jo 15.12.1991 päivätyllä kirjeellä ja ensimmäinen vuosikokous myönsi hänelle eron 7.4.1992. Varapuheenjohtaja Timo Myllykangas hoiti puheenjohtajan tehtäviä seuraavaan jäsenkokoukseen asti. Uudeksi puheenjohtajaksi saatiin Matti Stén, joka toimi puheenjohtajana vuoden 1995 vuosikokoukseen asti. Hänen pyydettyään eroa puheenjohtajan tehtäviin valittiin Sinikka Peltonen, joka erosi tehtävästä 1998 vuosikokouksessa. Puheenjohtajana toimi 1998-2001 vuosikokousten välisen ajan Pirjo Möller. Yhdistyksen seuraava puheenjohtaja oli toimittaja Kari Krauel Taipalsaarelta. Hän astui tehtävään Pirjo Möllerin pyydettyä eroa puheenjohtajan tehtävästä vuoden 2001 vuosikokouksessa.

Hallitus kutsui 29.4.2001 yhdistyksen kunniapuheenjohtajaksi Matti Sténin.

Varapuheenjohtajina ovat toimineet Timo Myllykangas (vuodesta 1991vuoden 1994 vuosikokoukseen sekä vuosikokousten 1997-1998 välisen ajan), Sinikka Peltonen (vuosikokousten 1994-95 välisen ajan), Helka Makkonen (vuosikokousten 1995-96 välisen ajan), Aila Harju (vuosikokousten 1996-97 välisen ajan) sekä Heikki Pystynen vuoden 1998 vuosikokouksesta alkaen ja edelleen 2001.

Yhdistyksen sihteerinä toimi Pirjo Möller perustamisesta puheenjohtajaksi valintaansa asti (1991-1998). Taloudenhoitajan tehtävät liitettiin sihteerin tehtäviin vuoteen 1997 asti. Annikka Ruohomaa toimi taloudenhoitajana vuodesta 1997 alkaen. Hän toimi myös sihteerinä 1998-2001. Vuoden 2001 vuosikokouksesta asti sihteerinä toimi Leena Pystynen.

Varsinaisina tilintarkastajina toimivat hallintonotaari Päivi Saarniniemi Muurlasta vuodet 1991-1994 sekä 1998 alkaen edelleen 2001, taloudenhoitaja Elisabeth Vuori Muurlasta 1994-1995, merkonomi Sinikka Koutaniemi Salosta 1995-1996 sekä taloudenhoitaja Marjatta Väkevä Muurlasta vuodesta 1998.
Varatilintarkastajana toimi yhdistyksen koko olemassaolon ensimmäisen 10-vuotiskauden rehtori Ainomarja Virtanen Imatralta sekä Ulla-Maija Jurvanen 1991-95 ja erikoistyövoimaneuvoja Taina Heiskala vuodesta 1995 edelleen 2001.

Yhdistyksen hallitus vuosikokouksesta 2001 alkaen

Kari Krauel, puheenjohtaja
Heikki Pystynen, varapuheenjohtaja, varajäsen Anja Tuunanen
Annikka Ruohomaa, varajäsen Leena Pystynen, joka toimii sihteerinä
Sinikka Peltonen, varajäsen Liisa Kauppinen
Helena Halme-Härkönen, varajäsen Kristiina Lappi
Eeva Valo, varajäsen Seppo Helle
Irma Inkilä-Saari, varajäsen Raija Laine
Arto Luode, varajäsen Leena Ritvos
Tuula Katainen, varajäsen Matti Stén

  1. Jäsenistö

Yhdistyksen varsinaiseksi jäseneksi voivat liittyä kaikki logoterapiasta kiinnostuneet henkilöt. Kunniajäseneksi hallitus voi hyväksyä fyysisen tai juridisen henkilön, joka haluaa tukea yhdistyksen toimintaa, samoin oikeuskelpoisen yhteisön ja säätiön. Kunniajäseneksi yhdistyksen kokous voi hallituksen esityksestä kutsua myös henkilön, joka on huomattavalla tavalla ansioitunut yhdistyksen toiminnassa tai sen edustamalla alalla.
Ensimmäisen kokonaisen toimintavuoden jälkeen 1992 yhdistyksessä oli 67 jäsenmaksunsa suorittanutta henkilöä. Vuoden 1994 lopussa jäsenmäärä oli jo 134. Vuoden 1994 vuosikokouksen jälkeen yhdistykseen kutsuttiin myös ensimmäiseksi kunniajäseneksi rouva Riitta Pätiälä-Saarisalo, joka oli merkittävällä tavalla vaikuttanut siihen, että ulkomaisia alan kouluttajia saatiin kuulla myös maassamme. Hän teki yhdistykselle myös merkittävän kirjalahjoituksen – laatikoittain julkaisemiaan Günter Finen Logoterapian merkitys ajallemme -kirjoja.
Jäsenmaksunsa maksaneitten määrä nousi vuonna 1996 jo 100 henkilöön (jäsenrekisterissä tosin oli jo 161 henkilöä). Vuoden 2000 päätyessä jäsenmaksunsa suorittaneita oli 132 henkilöä, jäsenrekisterissä parisataa nimeä.
Jäsenmaksu oli koko kymmenvuotiskauden 100 mk vuodessa.

Hallitus kutsui 29.4.2001 yhdistyksen kunniajäseniksi Raija-Leena Stenin ja Helka Makkosen.

Erityinen ilmiö yhdistyksen jäsenistön kokoonpanossa on itäsuomalaisten merkittävän suuri osuus. Tuula Kataisen ja Raija-Leena Sténin mittava koulutustyö erityisesti sillä alueella niin oman ammattinsa ja työyhteisönsä puitteissa kuin myös avoimina luentoina on kantanut runsasta hedelmää.

  1. Toiminta

Yhdistyksen toiminta on tähdännyt mahdollisuuksien mukaan sääntöjen tarkoitusta täyttävään toimintaan. Yhdistyksessä on toimittu vain vapaaehtoistyöllä. Aineelliset resurssit on saatu jäsenmaksuilla, ja tämä on asettanut rajat toiminnan laajentamiselle. Olennainen merkitys on ollut yhteistyökumppanien panoksella myös itse yhdistyksen toimintaan. Toimisto sijaitsi asiallisesti kulloisenkin sihteerin kotiosoitteessa tai työpaikalla. Vuodet 1991-2001 toimisto käytännössä sijaitsi Muurlan Evankelisella Opistolla Pirjo Möllerin työpaikalla. Opiston toimisto palveli oman työnsä ohella mm. yhteydenottojen ja viestien kanavana sekä muiden toimistopalvelujen korvauksettomana antajana.

Vuoden 2001 vuosikokouksesta alkaen yhdistyksen osoitteena oli puheenjohtaja Kari Krauelin kotiosoite.

Erityistä huolta logoterapian tunnetuksi tekemisen lisäksi yhdistys kantoi suomenkielisen logoterapiakoulutuksen puuttumisesta. Sitä on pyrittiin järjestämään olemassa olevien koulutusorganisaatioiden kautta ja kanssa.
Lyhytkurssitoimintaa ja luentoja eri organisaatioissa toteuttivat jäsenistä erityisesti Tuula Katainen, Raija-Leena Stén, Timo Myllykangas, Seppo Helle, Pirjo Möller ja Aira Laihinen. Vähitellen alettiin pohtia myös systemaattisemman, pitempikestoisen koulutuksen aikaansaamista.

Ensimmäinen pidempikestoinen koulutus rakennettiin yhteistyössä Muurlan Evankelisen Opiston kanssa vuonna 1996. Sen nimeksi otettiin ”kouluttajakoulutus”, ja sen laajuus oli 8 ov. Nimestään huolimatta koulutus ei sisältänyt pedagogisten taitojen opetusta, vaan logoterapian ydinkohtien kiteyttämistä palvelemaan tavoitetta, että voisimme tarjota yhdistyksen nimissä luennoitsijoita ja lyhytkurssien pitäjiä vähitellen kasvanutta kysyntää tyydyttämään. Opetussuunnitelman laativat Tuula Katainen ja Pirjo Möller.

Myös pitkäkestoisten ammatillisten erikoistumisopintojen tarve alkoi olla ilmeinen. Yhdistys asetti kolmen psykologin työryhmän asiaa valmistelemaan. Mukaan tulivat Aila Harju, Sinikka Peltonen ja Tuula Katainen. Työryhmä kompastui kuitenkin mm. kelpoisuusvaatimuksiin, lainsäädäntöön ja muuhun byrokratiaan liittyviin tekijöihin eikä asia edennyt. Työryhmän perua oli kuitenkin ensimmäisten pitkien koulutusten nimike: Logoterapeuttisen neuvonnan ja ohjauksen koulutus.

Erään koulutussuunnittelun tiimoilla epäonnistuneen yhdistyksen hallituksen kokouksen jälkeen ja Elisabeth Lukasin kannustuksen innoittamina hallituksen jäsenet Tuula Katainen ja Pirjo Möller päättivät, että ”nyt se on vaan tehtävä”. Samaan aikaan tuli avuksi myös yhteensattuma. Imatran kaupungin mielenterveystyön johtajaksi tuli psykiatri Veijo Nevalainen, joka halusi organisaationsa kehittämistyössä hankkia henkilöstölleen logoterapiaosaamista. Hän oli 1997 Imatralla osallistunut Elisabeth Lukasin seminaariin ja tutustunut aiheeseen sekä alan toimijoihin maassamme.
Nevalainen antoi suunnittelutehtävän organisaationsa terveyskeskuspsykologille Tuula Kataiselle, joka oli jo 1970-luvulta alkaen käyttänyt omassa työssään psykologina ja työnohjaajana logoterapeuttista viitekehystä. Hän oli tuolloin autodidakti logoterapeutti, sillä systemaattista koulutustahan ei tuolloin vielä maassamme ollut. Hän oli osallistunut myös kaikkiin Lukasin kursseihin. Myöhemmin hän on myös virallisen koulutuksen suorittanut. Sisältö oli hänellä kyllä jo hallussaan, mutta hän kaipasi tehtävään rinnalleen koulutusalan osaajaa. Pirjo Möller oli toiminut kansanopiston opettajana ja rehtorina vuodesta 1980. Kansanopistot ovat opetusministeriön hallinnon ja valvonnan alaan kuuluvia organisaatioita, joten hänellä oli koulutusalan suunnittelu, mitoitus ja opetuspuolen lainsäädäntö hallussaan. Koska Nevalaisen avulla tuli myös kohderyhmä ja kysyntä, koulutus luotiin. Yhdistys oli mukana vielä tässä vaiheessa eräänlaisena asiantuntijana suunnittelussa.

Ensimmäiset ammatilliset erikoistumisopinnot aloitettiin edellä kuvatulla tavalla Muurlan Evankelisen Opiston organisoimina ja hallinnoimina Imatralla Mansikkalan terveysasemalla syksyllä 1998. Suurin osa noin 20 opiskelijasta tuli Imatran mielenterveystyön vastuualueelta. Koulutuksen kesto oli 10 ov. Möller muodosti Muurlan opistoon 1999 Logoterapiakoulutuksen instituutin tämän aihealueen omaan koulutukseen keskittyväksi. Vastuukouluttajana toimi Tuula Katainen.

Pirjo Möller kävi kesällä 2000 vieraana Elisabeth Lukasin instituutissa Süddeutsches Institut für Logotherapie und Existenzanalyse Münchenin lähellä Fürstenfeldbruckissa ja sai Lukasin oman opetussuunnitelman ja kirjallisuusvaatimukset vapaasti käytettäväkseen. Lukas oli itse kehittänyt Franklin tuella ensimmäisen eurooppalaisen ja systemaattisen ammatillisen lisäkoulutuksen instituutissaan 1986 alkaen. Siitä alkoi suomalaistenkin ammatillisten opintojen perusteellinen rakentaminen, muokkaaminen ja organisoiminen tavoitteena myöskin suomalaisen aikuiskoulutuskentän mukaisesti toimiminen. Tässä vaiheessa koulutus tuli luonnollisesti juridisesti osaksi Muurlan opiston koulutustoimintaa, koska sitä kautta saatiin myös OPH:n valvonta ja laadunvarmennus. Yhteistyötä toki edelleen tehtiin yhdistyksen ja opiston kesken.

Yhdistyksellä oli eri puolilla Etelä-Suomea edelleen myös muuta toimintaa. Imatran seudulla pidetty kevät- ja syysseminaareja sekä pikkujouluja. Lyhytkursseja eri teemoilla pidettiin monien yhteistyökumppanien kanssa yhdistyksen jäsenten toimesta. Muurlassa on useana vuonna pidetty Kynttilänpäivän seminaareja ja lyhytkursseja. Imatralla ja Helsingissä aloitettiin avoimet opintopiirit ja myöhemmin myös Turussa. Edelleen ahkerimmin luentoja ja kursseja ovat pitäneet Tuula Katainen ja Raija-Leena Stén.

Yhdistys oli suunnitellut pitkään oman aikakauslehden aikaansaamista. Sekin unelma täyttyi uuden toimintavuosikymmenen alkaessa, olihan puheenjohtajan tehtävät vastaanottava Kari Krauel lehtimies. (Fikkari alkoi ilmestyä muistaakseni 2002.)

10-vuotistaipaleensa aikana yhdistys sai toimintansa vakiinnutetuksi ja täytti kiitettävästi tehtäväänsä.

Toiselle vuosikymmenelle riitti uusia haasteita ja toiminnan kehittämistä edelleen. Suomenkielistä ja suomalaista alan kirjallisuutta pyrittiin julkaisemaan ja logoterapeutin asemaa virallistamaan. Logoterapian ajatuksille ja menetelmille on ajassamme yhä enemmän tarvetta ja yhdistyksen tehtävä on omalta osaltaan saattaa niitä tunnetuksi. Syytä on pyrkiä vaikuttamaan myös alan tieteellisen tutkimuksen syntymiseen omassa maassamme.

Pirjo Möller

Share on facebook
Share on twitter
Share on linkedin
Share on email
Share on whatsapp