Mitä logoterapia on?

Viktor E. Franklin kehittämän logoterapian taustalla on laaja-alaisempi filosofis-teoreettinen oppirakennelma, kun terapia-sanana kapeimmillaan saatetaan ymmärtää. Logoterapian teoreettiset kulmakivet ovat ihmisen tahdon tapaus eli vapaus tehdä vastuullisia valintoja, tahto tarkoitukseen ja näkemys siitä, että elämällä on aina tarkoitus. Nämä kulmakivet mahdollistavat syvälliset filosofiset pohdinnat ihmisenä olemisesta ja hyvästä elämästä eri elämäntilanteissa ja -vaiheissa. Tärkeä kysymys on: Voiko elämä olla aina tarkoituksellista? Logoterapia perustuu sille oletukselle, että elämällä on aina tarkoitus. Logoterapiassa tarkoitusmahdollisuudet ymmärretään konkreettisina.  Eli tarkoituksellisuuden kokemuksia voi löytää ensiksikin tekemällä ja toimimalla muiden ihmisten tai yhteisen hyvän puolesta, toiseksi kokemalla ja eläytymällä ja saavuttamalla siten yhteyden johonkin itsen ulkopuolella tai kolmanneksi asennoitumalla arvokkaasti tilanteeseen, jota ei voi muuttaa.

Kysymys tarkoituksellisuudesta on  aina ajankohtainen

Frankl tunnisti työssään elämän tyhjyyden ja tarkoituksettomuuden tunteiden yhteyden ihmisen hyvinvointiin,  fyysiseen ja psyykkiseen terveyteen.  Myöhemmin tämä yhteys on vahvistettu lukuisissa tutkimuksissa. Elämän tarkoituksellisuuden kysymykset ovat ajankohtaisia riippumatta ihmisen iästä tai elämäntilanteesta. Ihmisten tahto tarkoitukseen säilyy ja ihminen voi loppuun saakka tuntea elämänsä tarkoitukselliseksi, elämisen arvoiseksi.

Työ- ja elinkeinoministeriö julkaisi vuonna 2013 ehdotuksen Suomen työelämän arvopohjaksi vuoteen 2020. Arvoja työstettiin lukuisissa sidosryhmien ja kansalaisryhmien kanssa käydyissä keskusteluissa. Työn tarkoituksellisuus nousi niin merkittäväksi, että sitä kutsuttiin muita arvoja yhdistäväksi ”superarvoksi”. Siihen liitetään muun muassa työpaikan olemassaolon tarkoituksen laajempi merkitys, oman työn merkityksellisyys, yhteinen päämäärä ja kokonaiskuvan muodostaminen työstä.

Logoterapiaa voi soveltaa monille alueille

Frankl kehitti logoterapian alunperin psykoterapiaksi, mutta myöhemmin hänen ajatuksensa ovat levinneet eri ammatteihin ja elämänalueille. Suomessa logoterapiaa on sovellettu muun muassa kasvatukseen ja opetukseen, lastensuojeluun, henkilöstöhallintoon, työyhteisöiden kehittämiseen ja johtamiseen sekä vanhustyöhön ja sosiaali-ja terveydenhuollon eri ammatteihin. Frankl kirjoitti, että logoterapia on avoin järjestelmä; se on avoin kehittymään ja se on avoin yhteistyölle muiden koulukuntien kanssa. Frankl toivoi, että tulevien sukupolvien ei tarvitsisi käyttää aikaansa logoterapian uudelleen keksimiseen, vaan voisivat kehittää sitä edelleen. Soveltamistyössä on tärkeä pitää kirkkaana logoterapeuttisen ajattelun ydin. Yksittäin poimitut logoterapian ajatukset eivät tee sovellutuksesta logoterapeuttiseen ajatteluun pohjaavaa sovellutusta.

Lähteet:

Möller P (toim.), Åman I (toim.) 2012. Logoterapia, peruskäsitteitä, filosofiaa, käytäntöjä

Purjo T. 2012. Viktor Franklin logoteoria – tie arvopitoiseen ja tarkoituksentäyteiseen elämään

TEM 2013. Suomalaisen työelämän kehittämisen arvopohja v. 2020. TEM raportteja 35/2013. Työ- ja elinkeinoministeriö.

Comments are closed.