”Teoriat testattu Auschwitzissa”

Viktor E. Franklin lyhyt esittely itsestään kuului: ”Juutalainen hermolääkäri Wienistä, teoriat testattu Auschwitzissa ja Dachaussa”. Tällä hän halusi korostaa, että hän ei ollut teologi vaan lääkäri, ei kristitty vaan juutalainen.

Samalla korostuivat keskitysleirikokemuksen ratkaiseva vaikutus hänen ajatteluunsa sekä hänen rakkautensa Wieniin. Siellä hän syntyi vuonna 1905 ja kuoli 1997. Hänen vanhempansa olivat tulleet Wieniin ennennäkemättömän muuttoaallon mukana: juutalaisten lukumäärä nousi 50 vuodessa 6000:sta 175 000:een.

Kaupungin lääkäreistä oli vuonna 1930 tasan puolet juutalaisia. Uusi lääketieteen ala, psykiatria, jonka synty on oleellisesti sidoksissa Wieniin, oli vahvasti juutalaisten hallitsema. Alkuajan suurimpia vaikuttajia olivat Sigmund Freud ja Alfred Adler, joihin molempiin nuori Frankl oli henkilökohtaisesti yhteydessä. Frankl valmistui lääketieteen tohtoriksi vuonna 1930. Tässä vaiheessa hänen siteensä sekä Freudiin että Adleriin olivat kuitenkin jo murtuneet.

Toisen maailmansodan sytyttyä Frankl pysyi Wieniä vuoteen 1942 asti, jolloin hänet vanhempiensa ja vaimonsa kansa siirrettiin keskitysleiriin. Kolmen vuoden koettelemusten jälkeen hänelle koitti vapaus, kun amerikkalaiset joukot huhtikuussa 1945 vapauttivat Dachaun leirin Baijerissa. Kaikki hänen lähiomaisensa pikkusiskoa lukuun ottamatta olivat kuolleet.

Nyt Franklilla oli edessä ehkä vielä kovempi koettelemus. Toivo rakkaiden jälleennäkemisestä oli pitänyt hänet hengissä vankeuden aikana. Toistakymmentä vuotta itsemurhien ehkäisyn parissa työskennellyt psykiatri oli nyt itse lähellä päättää elämänsä epätoivon vallassa.Hän sai tarttua toiseen päämäärään, joka olisi antanut hänelle tarkoituksen yrittää säilyä hengissä: kirjan julkaisemiseen.

Ymmärtäessään, että hän pian joutuisi keskitysleiriin, hän oli kirjannut ajatuksensa psykoterapiasta kirjaksi. Auschwitzissa käsikirjoitus riistettiin häneltä, ja näin ainoa mahdollisuus säilyttää sen sisältö jälkipolville oli kirjoittaa se uudelleen. Syksyllä 1945 Frankl saneli kirjansa Ärztliche Seelsorge (Olemisen tarkoitus). Se ilmestyi vuoden 1946 alussa ensimmäisenä Itävallassa sodan jälkeen julkaistuna kirjana ja myytiin loppuun parissa päivässä. Kirja on saksankielisenä ilmestynyt kaikkiaan kymmenenä painoksena.

Elämällä on tarkoitus

Olemisen tarkoitus –kirjassaan Frankl ensi kerran esittelee perusteellisesti luomansa psykoterapiasuuntauksen eli logoterapian. Logoterapian keskeisin ajatus on se, että elämän tarkoituksen tunteminen on mielenterveydelle ratkaisevaa. Tällä ei tarkoiteta elämän tarkoitusta yleensä, vaan kunkin oman elämän hetkittäistä tarkoitusta.

Franklin mukaan elämä ei koskaan lakkaa olemasta mielekästä. Jokaisen ihmisen elämällä on joka tilanteessa tietty tarkoitus. Ei ole myöskään kyse siitä, että keksittäisiin elämälle jokin tarkoitus, vaan että tullaan tietoiseksi jo olemassa olevasta tarkoituksesta. Nämä ajatukset Frankl muotoili jo artikkeleissaan 1930-luvulla, joten ne eivät siis ole syntyneet keskitysleirissä, mutta ne ovat läpäisseet siellä tulikokeensa.

Henkinen ulottuvuus

Toinen Franklin keskeisistä ajatuksista on ihmisen henkinen ulottuvuus. Hän arvostelee perinteistä psykoanalyysiä siitä, ettei se ota tätä huomioon. Ihminen on enemmän kuin viettiensä ohjaama psyykkis-fyysinen olento. Freudin mukaan ihmistä ohjaa tahto mielihyvään ja Adlerin mukaan tahto valtaan.

Näiden yläpuolelle Frankl asettaa tahdon tarkoitukseen. Sen hän liittää ihmisen henkiseen ulottuvuuteen. Henkinen ulottuvuus erottaa ihmisen eläimistä. Vaikka logoterapia kohoaakin psyykkistä korkeampaan ulottuvuuteen, Frankl ei väitä sen korvaavan psykoterapiaa vaan pitää sitä psykoterapian täydentäjänä. Hän piti Freudia alansa huippuna, mutta kuvasi suhdetta myös näin: Freud on jättiläinen, mutta se joka istuu hänen harteillaan näkee häntä pidemmälle.

 Luovat arvot, elämys- ja asennearvot

Elämän tarkoituksen ihminen löytää Franklin mukaan arvojen täyttämisessä. Arvot jakaantuvat luoviin- elämys- ja asennearvoihin.

Luovat arvot koostuvat kaikesta siitä, mitä ihminen tekee ja luo elämänsä eri vaiheissa. Elämysarvoja toteutetaan nauttimalla niistä positiivisista kokemuksista, joita elämä meille tarjoaa. Asennearvot puolestaan liittyvät tilanteisiin, joissa ihmistä kohtaa kärsimys jota ei voi väistää. Silloin on kyse siitä, miten ihminen suhtautuu vääjäämättömään kohtaloon.

 Ihmisyyden rajalla -kirja

Heti sodan jälkeen Frankl julkaisi myös kirjan Ein Psycholog erlebt das Konzentrationslager, jossa hän analysoi keskitysleirikokemuksiaan. Alkuperäislaitoksesta ei tullut menestystä, mutta sittemmin sen englanninkielistä versiota Man’s search for meaning (suom. Ihmisyyden rajalla) on myyty 9 miljoonaa kappaletta.

Vankeudessa Frankl täytti 40 vuotta ja oli jo kokenut psykiatri. Keskitysleirissäkin hän onnistui organisoimaan verkoston, jonka tehtävänä oli estää vasta leirille saapuneiden itsemurhat. Kirjassaan hän tekee havaintoja niin vankitoveriensa kuin omistakin reaktioistaan epäinhimillisissä oloissa jatkuvassa kuolemanvaarassa. Koskettavaa on hänen oma kamppailunsa elämänhalun säilyttämiseksi.

 Uskonto

Frankl oli syvästi uskonnollinen juutalainen, mutta logoterapia on saanut runsaasti vastakaikua myös kristillisellä taholla. Hän kuitenkin korosti, että logoterapia ei ole uskontoa eikä kilpaile sen kanssa. Se auttaa sekä terapeuttia että asiakasta heidän uskonnostaan riippumatta.

Toisaalta Frankl muutamissa yhteyksissä 1940-luvulla huomautti, että hän halusi haastaa kirkolliset piirit, koska ne eivät kyenneet välittämään ihmisten tarvitsemaa sielunhoitoa. On selvä, että logoterapia muodostaa haasteen yhtä lailla dogmaattisesti jähmettyneelle uskonnolle kuin ehdottomalle ateismille.

Frankl korosti läpi elämänsä ja iän karttuessa yhä enemmän, että ihmiselle on täysin mahdotonta kuvitella tietävänsä tuonpuoleisesta mitään, koska se on kokonaan käsityskyvyn ulottumattomissa. Hän arvosti kristinuskoa suuresti, mutta piti kiinni juutalaisuudesta ja piti näitä kahta uskontoa samanveroisina.

Vaikka logoterapia ei olekaan uskontoa, on ilmeistä, että Franklin juutalaisuus on vaikuttanut logoterapiaan. Myös Freudin juutalaisuuden merkitys psykoanalyysille on todettu.

Yksi Franklin keskeisistä korostuksista on ihmisen tahdonvapaus. Ihminen ei ole viettiensä vanki, vaan vapaa päättämään elämästään. Ja jos ihmisen tahdonvapautta Jumalan suhteen ei kunnioiteta, uskonto on Franklin mukaan petosta. Oppi tahdonvapaudesta on yksi juutalaisuuden perusteista ja myös yksi oleellinen ero kristillisen ja juutalaisen ihmiskäsityksen välillä.

Paradoksaalista tässä on se, että näin Frankl siis vastusti juutalaisen kollegansa Freudin näkemyksiä itse asiassa juutalaisin perustein. Myös Franklin näkemys elämysarvoista heijastaa juutalaisuutta, jossa pidetään ihmisen suoranaisena velvollisuutena nauttia siitä mitä elämä tarjoaa.

Logoterapia tämän päivän yhteiskunnassa

Yksi Franklin korotuksista oli, että yhteiskunnissa, joissa miltei kaikki aineelliset tarpeet on tyydytetty, leviää tarkoituksettomuuden tunne. Tämä näkyy esimerkiksi lisääntyvinä itsemurhina. Suomi kuuluu nimenomaan näihin maihin, minkä vuoksi Franklin ajatukset elämän tarkoituksesta koskettavat juuri meitä.

Tarkoituksen korostaminen saattaa kuulostaa tyypilliseltä korkeasti koulutetun ihmisen ajatukselta. Liukuhihnan äärellä työskentelevä voi kokea sen jopa vaatimukseksi, joka tekee raskaasta elämästä vieläkin raskaampaa.

Tämä ei kuitenkaan vastaa Franklin näkemystä. Hänen mukaansa ratkaisevaa on ihmisen oma suhtautuminen työhönsä tai työttömyyteensä: esimerkiksi suutari joka rakastaa työtään, elää mielekkäämpää elämää kuin professori, joka ei koe olevansa oikealla paikalla. Toinen Franklin esimerkki kertoo kertoo toiminnastaan palkitusta jäteauton kuljettajasta, joka vuosikaudet oli poiminut roskista rikkinäisiä leluja, korjannut ne ja lahjoittanut ne varattomien lapsille.

Teksti on TT, dosentti Risto Nurmelan teksti lukijalle teoksessa: Logoterapia –avain mielekkääseen elämään. Kustantanut: Lyhytterapiainstituutti OY, 2005.

Comments are closed.