Eettiset säännöt

Mitä logoterapia on

Logoterapia on Viktor E. Franklin teorioille pohjautuva ajattelu- ja terapiasuuntaus, joka etsii ja painottaa elämän mielekkyyttä, tarkoitusta, ihmisen vapautta ja vastuuta. Logoterapian pohjana on eksistenssianalyysi. Ajattelussa korostuu erityisesti ihmisen henkisyys.

Logoterapian ala

Logoterapia ei ole vain psykoterapiaa, vaan sitä voidaan soveltaa monilla elämän alueilla. Logoterapia sopii osaamisalueeksi esimerkiksi terveydenhoidon, työnohjauksen, kasvatuksen ja opetuksen, sosiaalityön, hengellisen työn, kriminaalityön ja hallinnon alueille.

Logoterapiaa voi myös jokainen käyttää oman henkisen kasvun, jaksamisen ja hyvinvoinnin parantamiseksi.

Logoterapia edistää ja kunnioittaa seuraavia periaatteita

Ihminen on henkinen: Ihmistä eivät määritä vain fyysiset ja psyykkis-sosiaaliset ominaisuudet vaan hän on myös henkinen. Tällöin henkisyys on otettava huomioon kaikessa toiminnassa, jossa logoterapiaa sovelletaan.

Ihminen on aina ainutlaatuinen ja korvaamaton: Tämä on huomioitava kaikessa ammatin harjoittamisessa.

Ihminen on vastuullinen ja vastuukykyinen: Tästä seuraa mm. ihmisen arvon ja vastuullisuuden kunnioittaminen.

Ihmisellä on omatunto: Hänellä on kyky eettiseen tietoisuuteen
ja toimintaan.

Ihmisellä on tahto tarkoitukseen: Ihminen voi hyvin vain, jos hän näkee elämässään tarkoituksia. Jokaisella elämällä on tarkoitus

Logoterapia painottaa ihmisen luovia-, kokemus- ja asennearvoja, joiden kautta ihmisen tahto tarkoitukseen toteutuu.

Logoterapiatoiminnan kattojärjestönä Suomen Logoterapiayhdistys ry valvoo jäseniensä ja jäsenjärjestöjensä toiminnan laatua, eettisyyttä sekä logoterapian periaatteiden noudattamista. Se edistää logoterapian harjoittajien koulutuksen laatua ja ammattipätevyyttä.

Logoterapiaa toteutetaan myös monien sellaisten organisaatioiden puitteissa (terveydenhuollossa, sosiaalitoimessa, päihdetyössä ym.), joilla on omat ensisijaiset eettiset sääntönsä ja valvontajärjestelmänsä. Suomen Logoterapiayhdistys ry:n jäsenen ollessa kyseessä voidaan vedota logoterapian soveltamisen osalta tässä mainittuihin logoterapian eettisiin sääntöihin ja eettiseen toimikuntaan.

Logoterapiaa harjoittavat kaupalliset organisaatiot, kuten Suomen Logoterapiainstituutti Oy valvovat osana ammatinharjoittamista omaa toimintaansa ja sen toteuttajia. Nämä eettiset säännöt eivät rajoita tällaista ammatinharjoittamista ja ammatinharjoittamisessa tarvittavia sääntöjä ja ohjeita. Muilta osin Suomen Logoterapiayhdistys ry:n eettiset säännöt koskevat myös näitä organisaatioita.

Eettinen toimikunta

Logoterapian eettisenä toimikuntana toimii Suomen logoterapiayhdistys ry:n hallitus, jota voidaan tarvittaessa täydentää yhdellä yhdistyksen ulkopuolisella asiantuntijajäsenellä. Asiantuntijajäsenen kutsuu hallitus. Kuluista vastaa Suomen logoterapiayhdistys ry.

Toimikunnan tehtäviin kuuluvat:
  • Edellä mainittujen logoterapian keskeisten periaatteiden, toiminnan laadun ja eettisyyden toteuttamisen valvonta logoterapiaa sovellettaessa
  • Suositusten ja lausuntojen antaminen ristiriitatilanteissa
  • Toiminen valituselimenä silloin kun joku taho kokee tarvetta valittaa logoterapian toteuttamisesta ammatinharjoittamisessa
  • Suositusten antaminen logoterapian harjoittamisen kehittämiseksi
 Valvontakeinot
  • Ensisijainen valvontakeino on neuvonta ja ohjaus
  • Jos näitä keinoja ei katsota riittäviksi, toimikunta voi antaa kirjallisen huomautuksen
  • Kirjallinen huomautus voidaan tarvittaessa myös julkistaa
  • Ääritapauksessa voidaan käyttää Suomen Logoterapiayhdistys ry:n sääntöjen 3§:n mukaista erottamista yhdistyksen jäsenyydestä, jos henkilöjäsen tai jäsenjärjestö toimii yhdistyksen tarkoitusperien vastaisesti.
Valvontakeinojen soveltaminen edellyttää
  • Osapuolten kuulemista
  • Tasapuolisuutta
  • Objektiivisuutta
  • Suhteellisuutta

Näitä sääntöjä voidaan muuttaa Suomen Logoterapiayhdistys ry:n hallituksen esityksestä Suomen Logoterapiayhdistys ry:n vuosikokouksen päätöksellä.

Nämä logoterapian eettiset säännöt on hyväksynyt Suomen Logoterapiayhdistys ry:n vuosikokous 7.3.2009.

 

2. Yhdistyksen säännöt

§ 1
Nimi ja kotipaikka

Yhdistyksen nimi on Suomen logoterapiayhdistys ry ja kotipaikka Helsingin kaupunki.

§ 2
Tarkoitus ja toiminnan luonne

Yhdistyksen tarkoituksena on edistää maassamme logoterapeuttista tutkimus-, opetus- ja opiskelutoimintaa sekä logoterapian käyttöä, analysoida, kehittää ja tehdä tunnetuksi logoterapian teoreettisia perusteita ja käytännön terapia­muotoja sekä tukea yhdistyksen jäseniä näissä pyrkimyksissä.

Tarkoituksena on lisäksi ideoida ja koordinoida maassamme pidettäviä logoterapiaa käsitteleviä tapahtumia, toimia logoterapiaa käyttävien ja siitä kiinnostuneiden yhdysjärjestönä sekä edistää ja tukea logotera­pian harrastusta myönteisenä elämänkatsomuksena.

Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys järjestää logoterapiaa käsitteleviä ja siihen liittyviä yleisiä koulutustilaisuuksia, tekee aloitteita logoterapian tie­teel­lisen opiskelu- ja tutkimusmahdollisuuksien sekä kokeilutoiminnan luomi­seksi maassamme hyödyntäen logoterapian kotimaista ja kansainvälistä tietämystä, tuottaa ulkomailta logoterapiaa käsittelevää kirjallisuutta sekä kääntää ja käännättää sitä.

Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys myös luo yhteyksiä tieteellisiin ja muihin sellaisiin kotimaisiin ja ulkomaisiin järjestäjiin ja laitoksiin, joiden ajattelutavat ovat lähellä logoterapian perusperiaatteita.

Toimintansa tunnetuksi tekemiseksi yhdistys harjoittaa sekä sisäistä että ul­kois­ta tiedotustoimintaa, ylläpitää yhteyksiä tiedotusvälineisiin sekä kehittää omia tiedottamisen tapoja.

Toimintansa tueksi yhdistys kerää jäsenmaksuja, hankkii avustuksia ja ottaa vastaan lahjoituksia sekä testamentteja.

Yhdistyksen alaisuudessa voi toimia myös rekisteröimättömiä alueosastoja, joiden toiminta on Suomen logoterapiayhdistyksen sääntöjen ja tarkoituksen mukaista. Hallitus hyväksyy alueosaston periaatteet, joissa määritellään jäsenistöä, hallintoa, taloutta ja toimintaa koskevat yhteistyön menettelytavat.

 § 3
 Jäsenet

Yhdistykseen voi kuulua varsinaisia jäseniä, kannattajajäseniä ja kunnia­jäseniä.

Varsinaiseksi jäseneksi voivat liittyä logoterapian tutkijat, logoterapian har­joit­tajat ja henkilöt jotka omassa työssään hyödyntävät logoterapeuttista ajat­telu­tapaa sekä muut logoterapiasta kiinnostuneet.

Kannatusjäseneksi hallitus voi hyväksyä oikeuskelpoisen yhteisön tai säätiön.

Yhdistyksen jäsenet hyväksyy hallitus, joka voi myös tarvittaessa erottaa jäsenen, joka ei täytä sääntömääräisiä velvoitteita, toimii yhdistyksen tarkoi­tusperien vastaisesti tai jättää jäsenmaksunsa maksamatta. Erottamisesta hallitus ilmoittaa kirjallisesti asianomaiselle.

Jäsenellä on oikeus erota yhdistyksestä ilmoittamalla siitä kirjallisesti halli­tukselle tai sen puheenjohtajalle taikka ilmoittamalla eroamisesta yhdistys­kokouksessa pöytäkirjaan merkittäväksi.

Äänivaltaa yhdistyksen kokouksissa voivat käyttää vain varsinaiset jäsenet ja kunniajäsenet.

Jäsenillä on oikeus tehdä aloitteita hallitukselle tai yhdistyksen kokoukselle esittämällä ne kirjallisesti hallitukselle. Yhdistyksen kokoukseen tarkoitetut aloitteet on toimitettava viimeistään neljä (4) viikkoa ennen kokousta.

Jäseneltä perittävän vuotuisen jäsenmaksun suuruudesta päättää vuosikokous. Kunniajäsenet ovat vapaita jäsenmaksuista.

Kunniajäseneksi yhdistyskokous voi hallituksen esityksestä kutsua henkilön, joka on huomattavalla tavalla ansioitunut yhdistyksen toiminnassa tai sen edustamalla alalla. Kunniajäseniä voi samanaikaisesti olla enintään kymmenen (10).

§ 4
Hallitus

Yhdistyksen asioita hoitaa hallitus johon kuuluu vuosikokouksessa valitut puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja neljä (4) muuta varsinaista jäsentä.

Puheenjohtajan, varapuheenjohtajan ja muiden jäsenten toimikausi on kaksi (2) vuotta, kysymykseen tulevien vuosikokousten välinen aika. Muista jäsenistä on puolet vuosittain erovuorossa, ensim­mäisenä vuotena arvan perusteella.

Hallitus valitsee sihteerin, talou­den­­hoitajan ja muut tarvittavat toimihenkilöt.

Hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtajan kutsusta, kun he katsovat siihen olevan aihetta tai kun vähintään kaksi (2) hallituksen jäsentä sitä vaatii.

Hallitus on päätösvaltainen, kun vähintään puolet sen jäsenistä, puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja mukaan luettuna on läsnä. Asiat ratkaistaan yksin­kertai­sella ääntenenemmistöllä. Äänten mennessä tasan ratkaisee puheen­johtajan mielipide, vaaleissa kuitenkin arpa.

Erityistä toimintaa varten hallitus voi perustaa erillisiä työryhmiä tai toimi­kuntia, jotka toimivat hallituksen valvonnassa ja joihin voidaan kutsua jäseniä myös yhdistyksen ulkopuolelta.

Yhdistyksellä on eettiset säännöt, joiden mukaan hallitus toimii eettisenä toimikuntana.

§ 5
Yhdistyksen nimen kirjoittaminen

Yhdistyksen nimen kirjoittavat puheenjohtaja yhdessä jonkun hallituksen jäsenen tai sihteerin kanssa.

§ 6
Tilit

Yhdistyksen tilikausi on kalenterivuosi.

Tilinpäätös tarvittavine asiakirjoineen ja hallituksen vuosikertomus on annettava tilintarkastajalle viimeistään kolme viikkoa ennen vuosikokousta.

Tilintarkastajan tulee antaa kirjallinen lausuntonsa hallitukselle viimeistään kaksi viikkoa ennen vuosikokousta.

§ 7
Yhdistyksen kokousten koollekutsuminen

Yhdistyksen kokoukset kutsuu koolle hallitus. Kokouskutsu on toimitettava viimeistään neljätoista (14) päivää ennen kokousta joko lähettämällä kutsu kirjallisena tai ilmoittamalla yhdistyksen lehdessä.

§ 8
Yhdistyksen kokoukset

Yhdistyksen vuosikokous pidetään vuosittain hallituksen määräämänä päivänä tammi-huhtikuun aikana.

Ylimääräinen kokous pidetään, kun hallitus katsoo siihen olevan aihetta tai kun vähintään yksi kymmenesosa (1/10) yhdistyksen äänioikeutetuista jäsenistä sitä hallitukselta erityisesti ilmoitettua asiaa varten kirjallisesti vaatii.

Yhdistyksen kokouksessa on jokaisella varsinaisella ja kunniajäsenellä äänioikeus ja jokaisella äänioikeutetulla yksi (1) ääni. Kokouksessa ei voi äänestää valtakirjalla.

Yhdistyksen päätökseksi tulee se mielipide, jota on kannattanut yli puolet annetuista äänistä. Äänten mennessä tasan henkilövalinnoissa ratkaistaan vaalit arvalla. Muutoin päätökseksi tulee kokouksen puheenjohtajan kannattama mielipide.

§ 9
Vuosikokous

Yhdistyksen vuosikokouksessa käsitellään seuraavat asiat:

  1. kokouksen avaus;
  2. valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri, kaksi pöytäkirjantarkastajaa ja tarvittaessa kaksi ääntenlaskijaa;
  3. todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus;
  4. hyväksytään kokouksen työjärjestys;
  5. esitetään tilinpäätös, vuosikertomus ja tilintarkastajan lausunto;
  6. päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä;
  7. vahvistetaan toimintasuunnitelma, tulo- ja menoarvio sekä jäsenmaksujen suuruus;
  8. valitaan hallituksen puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja joka toinen vuosi sekä muut jäsenet erovuoroisten tilalle;
  9. valitaan tilintarkastaja ja varatilintarkastaja;
  10. käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat.

Mikäli yhdistyksen jäsen haluaa saada jonkin asian yhdistyksen vuosi­kokouksen käsiteltäväksi, on hänen siitä kirjallisesti ilmoitettava hallitukselle 4 viikkoa ennen kokousta.

§ 10
Sääntöjen muuttaminen ja yhdistyksen purkaminen

Ehdotus sääntöjen muuttamisesta tai yhdistyksen purkamisesta on jätettävä hallitukselle, joka esittää sen lausuntoineen yhdistyskokoukselle. Ehdotus tulee hyväksytyksi, jos vähintään kolme neljäsosaa (3/4) kokouksessa anne­tuista äänistä sitä kannattaa. Kokouskutsussa on mainittava sääntöjen muut­tamisesta tai yhdistyksen purkamisesta.

Yhdistyksen purkautuessa tai tullessa lakkautetuksi käytetään yhdistyksen varat yhdistyksen tarkoituksen edistämiseen purkamisesta päättävän koko­uksen määräämällä tavalla

 § 11
 Saavutetut jäsenoikeudet

Saavutetut jäsenoikeudet säilyvät.

 

Comments are closed.