Viktor Frankl

  • Neurologi ja psykiatri,
  • Syntyi 26.3.1905 Wienissä, kuoli 2.9.1997 Wienissä.
  • Vanhemmat tsekkiläissyntyisiä juutalaisia.
  • Lääketieteen tohtori 1930; filosofian tohtori 1949; neurologian ja psykiatrian professori Wienin yliopistossa 1955; logoterapian professori United States International Universityssa 1970. Eksistenssianalyysin ja logoterapian perustaja.

 

Frankl kiinnostui psykologiasta jo koululaisena ja oli kirjeenvaihdossa Sigmund Freudin kanssa, joka myös julkaisi Franklin ensimmäisen tieteellisen artikkelin Internationale Zeitschrift für Psychoanalyse’ssa v. 1924. Tämän jälkeen Frankl liittyi Alfred Adlerin koulukuntaan, mutta etääntyi siitä v. 1927, palaamatta kuitenkaan Freudin oppisuuntaan. Keskeistä hänen psykoterapeuttisessa ajattelussaan on ajatus tarkoituksesta. Psykoterapeutin tehtävä on auttaa asiakasta löytämään elämänsä tarkoitus. Elämän tarkoitus on jokaiselle ja kullekin elämäntilanteelle ominainen, ”ainutlaatuinen ja ainutkertainen”. Ihminen ei Franklin mukaan itse voi päättää mikä on hänen elämänsä tarkoitus; se on jo määrätty, ja kunkin tehtävänä on päästä siitä selville. Ihmisen tulee suuntautua johonkin joka on hänen itsensä ulkopuolella, toiseen ihmiseen tai aatteeseen (itsen transsendenssi). Kysymys on ”kopernikaanisesta käännöksestä”: ei ole kysymys siitä, mitä odotamme elämältä, vaan siitä mitä elämä odottaa meiltä. Ihmisen tulee toteuttaa luovia, elämys- ja asennearvoja löytäen näin elämänsä tarkoituksen.

Frankl edusti kolmijakoista ihmiskuvaa, minkä mukaan ihminen koostuu ruumiista, sielusta ja hengestä. Nämä muodostavat hänen mukaansa ihmisolon ulottuvuudet, joista henki on ihmiselle omintakeinen. Rajanveto sielun ja hengen välillä on Franklin mukaan tehtävä mahdollisimman jyrkäksi. Vietit hallitsevat ruumista ja sielua, joita henki voi vastustaa (hengen uhmavoima). Myös mielisairaan henki pysyy terveenä, sillä se ei voi sairastua. Toisin kuin ruumis ja sielu henki on kuolematon.

Frankl kutsui oppisuuntaansa logoterapiaksi (kreikan ”logos” -sanasta joka tarkoittaa mm. tarkoitusta) ja eksistenssianalyysiksi. Nämä nimikkeet merkitsevät suurelta osin samaa, mutta tarkka rajaus niiden välillä on epäselvä; alla pitäydytään logoterapia-nimikkeeseen. Frankl kehitti paradoksaalisen intention ja dereflektion psykoterapeuttiset tekniikat. Edellä mainittu perustuu siihen, että asiakasta kehotetaan tietoisesti tekemään sitä mitä hän pelkää tekevänsä, esim. änkyttämään, mikä tällöin voikin ”epäonnistua”. Jälkimmäinen perustuu siihen, että asiakas, sen sijaan että hän kaikin keinoin pyrkisi saavuttamaan jotain, keskittyy johonkin muuhun. Uneton ei yritä epätoivoisesti nukahtaa, vaan ajattelee esim. menneen päivän miellyttäviä kokemuksia tai laskee lampaita, mitä tehdessään hän todennäköisesti nukahtaa.

Frankl oli juutalainen, ja siksi Itävallan liittäminen Natsisaksaan v. 1938 merkitsi hänen elämälleen suurta muutosta. Hän ei enää saanut toimia lääkärinä, vaan vain ns. Judenbehandlerina, joka sai ottaa vastaan vain juutalaisia potilaita, ja hänen lääketieteellisiä artikkeleitaan ei enää julkaistu Saksan valtakunnassa. Vuosina 1942–45 hän oli vankina keskitysleireissä, ja hänen vaimonsa, vanhempansa ja vanhempi veljensä kuolivat. Sodan jälkeen hän palasi Wieniin ja alkoi jälleen työskennellä neurologina ja psykiatrina. Logoterapian keskeiset teoriat hän loi jo 1930-luvulla; hänen omien sanojensa mukaan hänen teoriansa oli ”testattu Auschwitzissa ja Dachaussa”. Ennen keskitysleiriin joutumistaan hän oli saanut valmiiksi Ärztliche Seelsorge (suom. Olemisen tarkoitus) -kirjansa käsikirjoituksen. Vapautumisensa jälkeen hän rekonstruoi kirjan laajentaen sitä, mm. luvulla keskitysleirin psykologiasta. Hänen tunnetuin teoksensa on kuitenkin keskitysleirikuvaus Man’s Search for Meaning (suom. Ihmisyyden rajalla), jota on myyty yli 9 miljoonaa kappaletta.

Frankl ei katsonut logoterapian korvaavan psykoterapiaa, vaan täydentävän sitä. Hän asetti syvyyspsykologian rinnalle ”korkeuspsykologian”. Hän ei pitänyt logoterapiaa uskonnollisena terapiana, mutta käsitteli usein uskonnollisia kysymyksiä. Hänen kirjansa Tiedostomaton Jumala teemana on psykoterapia ja uskonto. Logoterapia on saanut myönteisen vastaanoton myös kristillisellä taholla. Itse Frankl pysyi lopun ikäänsä uskollisena juutalaisuudelle. Kirjoissaan hän viittaa toistamiseen holokaustiin. Hän otti myös kantaa keskustelussa holokaustista, pyrki sovintoon juutalaisten ja ei-juutalaisten välillä ja torjui ajatuksen saksalaisen joukkosyyllisyydestä.

Frankl teki 92 matkaa USA:han, mutta Wien pysyi hänen asuinsijanaan.

Artikkelin kirjoittaja TT Risto Nurmela on Vanhan Testamentin eksegetiikan dosentti Åbo Akademissa.

 

Comments are closed.